Suomessa

Kansallisia luontopäiviä

Pihabongaus

Tammikuun viimeinen viikonloppu.

Tapahtumassa tarkaillaan tunnin ajan lintuja joko omalla pihalla tai muussa sopivassa paikassa yhtenä päivänä viikonlopun aikana.

Pihabongauksen tarkoituksena on yleisön saaminen mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.

Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Katso ohjeet lisätietoja linkin kautta.

Malli Pihabongaukseen on tullut Isosta-Britanniasta. Sikäläinen BirdLife (RSPB) on järjestänyt tapahtumaa vuodesta 1979 nimellä Big Garden Birdwatch.

Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2006 lähtien.

Lisätietoja: BirdLife Suomi/Pihabongaus.

Valon päivä

Valon nimipäivä, 3.2

Valon päivän hankkeita on ollut ainakin Mielenterveyden keskusliitolla. Ei ole tiedossa, ovatko nämä hankkeet sinänsä olleet luontoon liittyviä. Mutta, miksi ne eivät voisi olla?

Valon päivä ajoittuu sellaiseen vuodenaikaan – jossa valo alkaa vähitellen voittamaan pimeyden.

Tämä lähinnä masennuksesta ja mielenterveyden ongelmista kärsivien päiväksi mielletty päivä sopii myös luontopäiväksi, koska juuri valo luo elämälle edellytyksiä, kasvuna luonnossa.

Sillä luonnosta tulee monenlaista mielihyvää, iloa ja terveyttä. Mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevat luontoonkin liittyvät asiat.

Valon päivää on vietetty Mielenterveyden keskusliiton toimesta vuodesta 1998.

Lisätietoja: Mielenterveyden keskusliitto (mielenterveysasiat).

Sukella talveen

4.2

Katso Ajatuksia luontopäiväksi.

Luonto lainassa

Vuosittain, viikon mittainen kirjastoissa järjestettävä luontoaiheinen tapahtuma.
Tapahtuma-aika vaihteleva, tammi-helmikuun vaihteesta helmikuun lopulle.

Hankkeessa on mukana Suomen luonnonsuojeluliitto, Luontoliitto ja useita kirjastoja eri puolilla maata. Tapahtuma on Kirjastojen luontoviikko.

Tapahtumaan on osallistunut vuosittain noin 150 kirjastoa ympäri maan.

Viikon tarkoituksena on kasvattaa tietoisuutta kirjojen avulla tärkeistä ja ajankohtaisista luonto- ja ympäristöasioista, sillä upea luontomme ei ole itsestäänselvyys – se on meillä vain lainassa, vaatien huolenpitoa säilyäkseen tuleville sukupolville.

Luonto lainassa teemaviikkoa on järjestetty vuodesta 1999 alkaen.

Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliitto/Luonto lainassa.

Kevätseuranta

Maalikuusta toukokuun alkuun.

Katso tapahtuman vuosittaiset päivämäärät osoitteesta kevatseuranta.fi.

Kevätseuranta on ehkä Suomen vanhimpia luonnossa tapahtuvia havaintojen ja luonnon tarkkailuun liittyviä kampanjoita. Sen alkujuuret ovat jo 1950 -luvulla, jolloin Suomen tiedeseura keräsi kevääseen liittyviä havaintoja luontoharrastajilta. Lue lisää kevätseurannan historiasta Luonto-Liiton verkkopalvelun Kevätseuranta -sivustolta, Historiaa.

Kevätseurannan tarkoituksena on tutkia kevään edistymistä eri eläin- ja kasvilajien avulla sekä kerätä saadut tiedot tietokantaan. Kevätseurannassa tarkkaillaan kahta asiaa: ensihavaintoja ja lajien runsastumista. Ensihavaintoja voi toki kirjata milloin vain, vaikka kevätseuranta tapahtumana on seitsemän viikonlopun aikana tapahtuvaa toimintaa. Nykyisen tapahtumaan on luotu vuosittainen teema, joka vuonna 2017 on Yhdessä kevääseen.

Myös lapsille on oma kevätseuranta. Lasten kevätseuranta on tapahtumana erinomainen perheen yhdessä olon muoto, josta varmasti nauttivat niin lapset kuin aikuisetkin. Luonnossa liikkuen ja tarkkaillen, lue lisää lasten kevätseurannasta ja katso millaista tekemistä lapsille on laadittu kevätseurannan toteuttamiseksi, Lasten kevätseuranta!

Kevätseurantaan voi ottaa osaa kuka tahansa luonnosta kiinnostunut, ohjeita löydät osallistumisesta lisätietoja linkin kautta. Havaintosi tallennetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon tietokantaan, kun täytät havaintolomakkeen ja lähetät sen. Havaintolomakkeen voi täytää verkossa. Helppoa ja hauskaa, eikö totta ja sitä paitsi, havainnoistasi on hyötyä.

Kevätseuranta on Luonto-Liiton järjestämä ja siinä ovat mukana myös Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS.

Kevätseuranta on nykyisellä tavalla ja nimellä järjestetty vuodesta vuodesta 1994, vaikka alkuaan tapahtuma on käynnistetty jo vuonna 1961.

Lisätietoja: Luonto-Liitto/Kevätseuranta.

Tunti maailmalle

Yleensä maaliskuun viimeisenä lauantaina, kello 20.30-21.30.

Vaikka tämä päivä ei ole päivänkään mittainen, vain hetki, tunti päivässä, sen merkittävyyttä ja vaikuttavuutta ei voi olla korostamatta. Tapahtumaan osallistutaan laajalti – miljoonia ihmisiä, yrityksiä ja muita tahoja kaikkialla maailmassa tuona hetkenä, luonnon, ilmaston ja ympäristön puolesta.

Tunti maailmalle tai Maan tunti, joka on osa maailmanlaajuista tapahtumaa, nimeltään Earth Hour. Tahtuman järjestää ympäristöjärjestö WWF. Tapahtuman aikana näytetään valomerkki ilmaston puolesta, sammuttamalla turhat valot. Tämän symbolisen eleen avulla voi jokainen ilmaista huolensa ympäristön tilasta ja ilmastokriisistä.

Tapahtuman aikana eri puolilla maapalloa sammuvat valot tunnin ajaksi. Suomessa tapahtuma on noussut yhdeksi suurimmista kansalaistapahtumista. Siihen on osallistunut jopa yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Puhutaan maailman suurimmasta kynttiläillallisesta, teemalla ruuan vaikutuksista ilmastoon.

Suomessa Tunti maailmalle -tapahtuma järjestettiin ensimäistä kertaa vuonna 2009.

Katso lisää Luontopäiviä Maailmassa.

Lue lisää tapahtumasta ja sen historiasta: Wikipedia/Earth Hour.

Lisätietoja: WWF Suomi/Earth Hour.

Tornien taisto

Toukokuun alku

Tornien taisto on nykyään BirdLife Suomen järjestämä lintutapahtuma. Tapahtumassa havannoidaan lintutornista käsin lintuja ja pyritään havaitsemaan mahdollisimman monta lintulajia kahdeksassa tunnissa. Samalla tehdään lintuharrastusta tunnetuksi.

Tornien taisto on maksullinen ja osallistumismaksuilla kerätään varoja linnustonsuojeluun. Tapahtumaan voi osallistua kuka tahansa.

Ensimmäinen Tornien taisto oli vuonna 1994 ja sen järjesti Eläinmaailma -lehti. Vuodesta 2000 järjestäjänä on toiminut BirdLife Suomi.

Lisätietoja: BirdLife Suomi/Tornien taisto.

Villiinny keväästä

20.5

Katso Ajatuksia luontopäiväksi.

Lasten lintuviikko

Toukokuun loppu

Kouluja, päiväkoteja ja muita lapsiryhmiä kannustetaan lähtemään linturetkelle toukokuun lopulla.

Retkellä ei tunnisteta lintulajeja, vaan yhdessä lasten kanssa voi havannoida, mitä linnut tekevät.

Lasten lintupäivää on vietetty vuodesta 2004 lähtien ja vuonna 2010 tapahtuma laajeni viikonlopusta aluksi kahteen viikkoon. Vuonna 2011 tapahtuma-aika tiivistyi viikkoon.

Lisätietoja: BirdLife Suomi/Lasten lintuviikko.

Pönttöbongaus

Kesäkuun alkupuoli, viikonloppu

Pönttöbongausessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja. Tapahtuman tavoite on kerätä tietoa pönttölinnuista, niiden pesinnästä ja kannanmuutoksista, lisätä kiinnostusta lähiympäristöjen lintujen seurantaan.

Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2013 lähtien.

Lisätietoja: BirdLife Suomi/Pönttöbongaus.

Luonnokukkien päivä

Luonnonkukkien päivää vietetään juhannusta edeltävänä sunnuntaina.

Luonnonkukkien päivän tunnus on kielo, joka on Suomen kansalliskukka. Vuosittain on myös valittu joku luonnonkukka päivän teemaksi.

Luonnonkukkien päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemuksien tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Päivän aikana järjestetään useita kasviretkiä eri paikkakunnilla.

Katso myös luontopäiviä Pohjoismaissa, yhteispohjoismainen luonnonkukkien päivä.

Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliitto/Luonnonkukkien päivä.

Rakastu kesäyöhön

17.6

Katso Ajatuksia luontopäiväksi.

Suomen luonnon päivä

Elokuun viimeinen lauantai.

Suomen luonnon päivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä Biologian ja maantieteen opettajien liiton yhteishanke, johon osallistuu eri alojen toimijoita Martoista ministeriöihin.

Luonnon päivän tarkoitus on kiinnittää suomalaisten huomiota luontoon, mitä se meille voi antaa, iloa – mielihyvää – terveyttä – hyvinvointia. Ilman puhdasta vettä, ruokaa ja ilmaa emme voi elää.

Päivää on vietetty vuodesta 2013 lähtien, elokuun viimeisenä lauantaina.

Vuosi 2017 tulee olemaan poikkeus, jolloin on neljä luonnon päivää ja niillä eri teemat.

Ensimmäinen päivä on Sukella talveen 4.2, toinen, Villiinny keväästä 20.5, kolmas Rakastu kesäyöhön 17.6 ja neljäs Juhli luontoa, eli varsinainen Suomen luonnon päivä 26.8.

Lisätietoja: Metsähallitus, luonnonpaivat.fi verkkopalvelu, Suomen luonnon päivä.

Juhli luontoa

26.8

Katso Suomen luonnon päivä yllä ja Ajatuksia luontopäiväksi.

Geologian päivä

Vuosittain, elokuun lopulla.

Geologian päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta geologisesta monimuotoisuudesta, eli geodiversiteetistä, osana luonnon monimuotoisuutta.

Geologian päivän järjestävät yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliitto, Geologian tutkimuskeskuksen, Metsähallituksen luontopalveluiden, Suomen Kansallisen Geologian Komitean sekä ympäristöministeriön kanssa.

Päivää on järjestetty vuodesta 2003 lähtien. Viime vuodet samaan aikaan, kuin Suomen luonnon päivä.

Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliitto/Valtakunnallinen Geologian päivä.

Kosteikkopäivä

Vuosittain elo-syyskuun vaihteessa.

Päivä on yhteispohjoismainen ja sitä vietetään kaikissa pohjoismaissa elo-syyskuun vaihteessa. Päivä poikkeaa Maailman kosteikkopäivästä, jota vietetään 2. helmikuuta. Syynä tähän on vuodenaika pohjoismaissa.

Päivän vietolla halutaan muistuttaa kosteikkojen merkityksestä jokapäiväisessä elämässämme.

Pohjoismaat ja Baltian maat päättivät ryhtyä viettämään kosteikkopäivää sulan veden aikaan ja päivää on vietetty vuodesta 2009.

Katso lisää Pohjoismaisia luontopäiviä ja Maailman luontopäiviä.

Lisätietoja: Suomen Riistakeskus/Pohjoismainen kosteikkopäivä. Teemasivusto: Kosteikko.

Puun päivä

Vesan nimipäivä, 27.9

Valtakunnallista Puun päivää vietetään Vesan nimipäivänä 27.9.

Idea päivästä on tullut alunperin Yhdysvalloista.

Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota puiden ja metsien merkitykseen ja suojeluun. Päivän tarkoitus on myös kehottaa ihmisiä istuttamaan puita.

Mutta, jos ei voi istuttaa, niin ainakin mahdollisuus on halata puita, sillä Suomessa on puita, suurempia ja pienempiä ylitse koko maan.

Päivää on vietetty vuodesta 2004 lähtien.

EuroBirdwatch

Lokakuun ensimmäinen viikonloppu/syyskuun ja lokakuun vaihde.

Katso lisää Luontopäiviä Euroopassa.

Lisätietoja: BirdLife Suomi/EuroBirdwatch.

Eläinten päivä/Eläinten viikko

4.10/4.-10.10

Eläinten päivää vietetään valtakunnallisesti 4. lokakuuta ja se on samalla kansainvälinen vuosipäivä. Eläinten päivä aloittaa vuosittaisen teemaviikon,  Eläinten viikon, jota on vietetty jo vuodesta 1959 lähtien.

Eläinten päivän/viikon tarkoitus on tuoda esille, ei vain eläinten elämiseen ja suojeluun liittyviä yleisiä asioita, vaan vuosittain nostaa esille myös vaihtuvia ajankohtaisia ja merkittäviä eläinsuojeluteemoja.

Lisätietoja: SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto/Eläinten viikko.

Hiljaisuuden päivä

Hiljan nimipäivä, 8.10

Valtakunnallista Hiljaisuuden päivää vietetään Hiljan nimipäivänä 8.10.

Hiljaisuuden päivä on ollut Suomen luonnonsuojeluliiton ja Kuuloliiton yhteinen hanke, jossa ovat olleet mukana muun muuassa Suomen Latu, Suomen Akustisen ekologian Seura ja Ekopsykologian yhdistys Metsänpeitto. Päivän tavoitteena on tuoda esille hiljaisuuden merkitystä vastapainoksi jatkuvalle melun lisääntymiselle. Päivän tarkoitus on myös kiinnittää huomiota jatkuvaan ääni- ja melusaasteeseen, joka nykyään ympäröi meitä. Päivän teema on ollut hiljaisuus ja sen symboliksi on noussut haavanlehti.

Hiljaisuuden päivä, vaikka se onkin nimetty päivä, ei ole sidottu tähän päivään, vaan hiljaisuutta voi viettää minä päivänä tahansa vuodessa.

Hiljaisuuden päivä on samanlainen päivä kuin luontopäivä, se on joka päivä vuodessa, sitä voi viettää niin usein kuin haluaa ja lähes missä vaan. Sen vaikutus on havaittavissa jo lyhyen hetken aikana, samoin kuin luontopäivänkin. Nämä päivät jopa kulkevat ikään kuin käsi kädessä. Hiljaisuuden päivä on luontopäivä, luontopäivä on hiljaisuuden päivä. Se voi olla jopa vain hetki päivästä.

Hiljaisuus on arvokas asia ihmisille ja se ei ole mikään itsestäänselvyys, että saamme nauttia hiljaisuudesta.

Päivää on vietetty vuodesta 2000 lähtien.

Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliitto/Melu ja hiljaisuus.

Joutsenbongaus

Lokakuun viimeinen viikonloppu

Joutsenbongaus on BirdLife Suomen järjestämä ja organisoima tapahtuma, jossa tehdään viikonlopun aikana havaintoja joutsenista. Tapahtuman aikana kerätään tietoa syysmuutolla olevien, Suomessa levähtävien joutsenten määrästä ja kerääntymisalueista. Samalla on kerätty tietoa myös muuta tietoa, muun muassa,  joutsenille vaarallisista sähköjohdoista.

Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Laji oli häviämässä Suomesta 1950 -luvulla, mutta onneksi siitä tuli lopulta suomalaisen luonnonsuojelun menestystarina. Nykyään Suomessa arviodaan pesivän laulujoutsenia noin 10 000 paria. Ja tämän menestystarinan soisi jatkuvan tulevaisuudessa, jotta voimme nähdä tämän kauniin linnun piirtyvän Suomen sinitaivaalle, ei vain bongausviikonloppuna, vaan aina ajankohtaisia luontopäiviä viettäessämme.

Joutsenbongaus -viikonloppua on vietetty syksystä 2012 lähtien.

Lisätietoja: BirdLife Suomi/Joutsenbongaus.

Sivua täydennetään tarvittaessa.

Sivu päivitetty 14.2.2017.